Rauhan, vastarinnan ja toivon yhtymäkohtia

Osana tätä projektia FoRE/HOPE-tiimi kehitti maisteriohjelman nimeltä Rauhan, vastarinnan ja toivon yhtymäkohdat Tampereen rauhan- ja rauhantutkimuslaitoksessa (Tampereen yliopisto).

Luennoilla opiskelijat perehtyvät arkipäivän vastarinnan ja toivon teoreettiseen taustaan ​​ja keskeisiin käsitteisiin, tutkien kunkin alueen keskeisiä teoreetikkoja ja tarkastellen heidän suhteitaan ja yhtymäkohtiaan. Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelijat vastarinnan ja toivon kietoutumiseen arkielämässä keskittyen ”alhaalta” tulevaan valtadynamiikkaan ja arkipäivän interventioihin. Luokat tarjoavat näkemyksiä vastarinnan käsitteeseen, tunnistaen mukana olevat subjektit tai toimijat, heidän tavoitteensa, aikomuksensa, motivaationsa sekä käyttämänsä menetelmät tai teot.

Kurssi tarkastelee edelleen vastarinnan ja toivon monimutkaisuutta ja yhtymäkohtia arkielämässä. Tämän teoreettisen tarkastelun jälkeen huomio siirtyy opiskelija-ammattiin Tampereen yliopiston kampuksilla syksyllä 2023. Opiskelijat pohtivat tähän ammattiin liittyvien materiaalien pohjalta vastarinnan ja toivon yhtymäkohtia, jotka ilmenevät tämän väkivallattoman toiminnan kautta.

Tämän jälkeen kurssilla tutkitaan, miten vastarinta ja toivo ilmenevät, keskittyen erityisesti Iranin Woman-Life-Freedom -liikkeeseen. Opiskelijat tutkivat, miten vastarinta ilmenee luovien, dynaamisten ja erityisesti esteettisten ulottuvuuksien omaavien tekojen kautta. Tämän tapaustutkimuksen avulla opiskelijat ymmärtävät, miten iranilaiset naiset ovat muuttaneet näkymättömyytensä näkyviksi vastarinnan teoiksi julkisissa tiloissa. Keskusteluissa puretaan erilaisten vastarinnan muotojen merkityksiä ja narratiiveja sekä tutkitaan innovatiivisten vastarinnan ja toivon käytäntöjen potentiaalia käyttämällä erilaisia ​​medioita, kuten taidetta ja digitaalisia alustoja.

Opiskelijoille esitellään sitten arkipäivän vastarinnan muotoja rodullistamisen, islamofobian ja muukalaisvihan kontekstissa suomalaisessa yhteiskunnassa. Helsingissä asuvien somalialaistaustaisten henkilöiden kanssa tehtyyn väitöskirjatutkimukseen perustuen keskustellaan siitä, miten arkipäiväiset kohtaamiset ja arkipäivän käytännöt voivat toimia vastarintana sortavia rakenteita vastaan. Luento tarkastelee suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsevia sorron ja väkivallan rakenteita, jotka liittyvät muukalaisvihaan ja rodullistamiseen, minkä jälkeen käydään perusteellinen keskustelu Suomen somaliyhteisöistä etnografisen aineiston avulla.

Tämän jälkeen kurssilla käsitellään taiteen käyttöä vastarinnan ja toivon ilmaisun välineenä. Taiteellisia ilmaisuja käsitellään keinoina torjua rajaväkivaltaa, edistää toivoa ja edistää arkipäivän rauhaa.

Viimeinen suomalaiseen yhteiskuntaan liittyvä esimerkki käsittelee länsiafrikkalaisia ​​siirtolaisia. Kolonialismin, maantieteellisen sijainnin, aseellisten konfliktien, talouskriisien ja henkilökohtaisten tavoitteiden kaltaisten tekijöiden vuoksi Afrikasta Eurooppaan on virtannut jatkuvia muuttovirtoja. Luennot tutkivat ja pohtivat länsiafrikkalaisten siirtolaisten kokemuksia Suomessa ja tarkastelevat heidän muuttoaikeidensa ja -polkujensa – paremman elämän toivon – välisiä yhteyksiä sekä heidän Suomessa kohtaamiaan erilaisia ​​haasteita ja vastarintaa.

Kurssilla tarkastellaan myös alkuperäiskansojen identiteetin, toimijuuden ja epistemologian asteittaista häviämistä palestiinalaisten kokemusten kontekstissa siirtomaavallan aikana. Kaksi pakollista luettavaa tarjoavat teoreettisen perustan palestiinalaisten vastarinnan ymmärtämiselle, erityisesti huumorin avulla. Aluksi keskusteluissa käsitellään palestiinalaisten kokemaa järjestelmällistä, hitaasti etenevää kansanmurhaa Britannian mandaatin jälkeen. Tämän jälkeen kurssilla tarkastellaan sionistisen siirtomaa-projektin toteuttamia päivittäisiä hävittämiskäytäntöjä ja huipentuu analyysiin siitä, miten palestiinalaiset hyödyntävät huumoria vastarinnan muotona.

Päätössessiossa, Teatteri vastarinnan ja toivon käytäntönä, tutkitaan teatterin potentiaalia keinona ilmaista vastarintaa ja edistää toivoa. Opiskelijat integroivat aiempien luentojen ja lukemisten oivalluksia kuvitellakseen potentiaalisia dramaturgioita, osallistuen fyysisesti ja kirjoittamisen kautta. Aktiviteetteihin kuuluu fyysisiä harjoituksia, improvisaatioita ja keskusteluja, joiden tarkoituksena on aktivoida emotionaalisia ja intuitiivisia kykyjä teatterinteossa. Aiempi kokemus teatterikäytännöistä ei ole välttämätöntä, ja osallistuminen ottaa huomioon kaikkien kyvyt ja tarpeet.

Kurssin päätteeksi opiskelijat esittelevät omia analyyttisiä tapauksiaan kahdessa seminaarissa tavoitteenaan integroida kaikki kurssin aikana hankittu yleinen tieto.

Kolonialismin, maantieteellisen sijainnin, aseellisten konfliktien, talouskriisien ja henkilökohtaisten tavoitteiden kaltaisten tekijöiden vuoksi Afrikasta Eurooppaan on jatkunut muuttoliike. Luennot tutkivat ja pohtivat länsiafrikkalaisten siirtolaisten kokemuksia Suomessa ja tarkastelevat heidän muuttoaikeidensa ja -polkujensa – paremman elämän toivon – välisiä yhteyksiä sekä heidän kohtaamiaan erilaisia ​​haasteita ja vastarintaa Suomessa.

Kurssilla tarkastellaan myös alkuperäiskansojen identiteetin, toimijuuden ja epistemologian asteittaista häviämistä palestiinalaisten kokemusten kontekstissa siirtomaavallan aikana. Kaksi pakollista lukukappaletta tarjoavat teoreettisen perustan palestiinalaisten vastarinnan ymmärtämiselle, erityisesti huumorin avulla. Aluksi keskustelut käsittelevät palestiinalaisten systemaattista, hitaasti etenevää kansanmurhaa Britannian mandaatin jälkeen. Tämän jälkeen kurssilla tarkastellaan sionistisen siirtomaa-projektin toteuttamia päivittäisiä hävittämiskäytäntöjä ja huipentuu analyysiin siitä, miten palestiinalaiset hyödyntävät huumoria vastarinnan muotona.

Viimeinen sessio, Teatteri vastarinnan ja toivon käytäntönä, tutkii teatterin potentiaalia keinona ilmaista vastarintaa ja edistää toivoa. Opiskelijat integroivat aiempien luentojen ja lukemisten oivalluksia kuvitellakseen mahdollisia dramaturgioita, jotka osallistuvat fyysisesti ja kirjoittamisen kautta. Aktiviteetteihin kuuluu fyysisiä harjoituksia, improvisaatioita ja keskusteluja, joiden tarkoituksena on aktivoida emotionaalisia ja intuitiivisia kykyjä teatterin tekemisessä. Aiempi kokemus teatterikäytännöistä ei ole välttämätöntä, ja osallistuminen ottaa huomioon kaikkien kyvyt ja tarpeet.

FORE/HOPE workshop @ DevDays25

FoRE/HOPE-työpaja @ DevDays2025

FORE/HOPE järjestää työpajan toivosta ja vastarinnasta osana Development Days Conference 2025 -konferenssia: Kehitysmuutokset jätteen, sotien ja huonon kehityksen keskellä.

MITÄ? Työpaja: Pohdintoja toivosta ja vastarinnasta epävakauden aikoina (työryhmä 8) Development Days Conference 2025 -konferenssissa

MILLOIN? 27.-28. helmikuuta 2025 (tarkka aika ja päivämäärä ilmoitetaan myöhemmin)

MISSÄ? Helsingin yliopiston päärakennus (sama huone jaetaan rekisteröityneiden osallistujien kanssa)

Huomaa: Työpajaan osallistuminen edellyttää ilmoittautumista Development Days Conference -konferenssiin (27.-28.2.2025). Ilmoittautuminen alkaa tammikuussa 2025. Seuraa konferenssin verkkosivujen päivityksiä: https://www.kehitystutkimus.fi/conference/

Työpajan kuvaus ja ilmoittautumistiedot:

”Pohdintoja toivosta ja vastarinnasta epävakauden aikoina”

Mitä toivo ja vastarinta voivat opettaa meille yhteiskunnallisesta muutoksesta? Jätteen, sotien ja kehitysvajeen yhteydessä on tarpeen pohtia vastarinnan muotoja ja toivon käytäntöjä arkielämässä. Elämme tänä päivänä Aradaun (2014) kuvailemaa nykyaikaista ”epävarmuuden” aikakautta – epävarmuutta, arvaamattomuuden ja tietämättömyyden aikakautta, joka vaikuttaa siihen, miten ihmiset vastustavat ja toivovat. Vaikka vastarinnalla ja toivon käytännöillä on potentiaalia ajaa yhteiskunnallista muutosta, niiden muotoja ja vaikutuksia on tutkittu aliarvioidusti. Tässä tutkivassa työpajassa kutsumme osallistujia pohtimaan toivon ja vastarinnan käsitteitä tiedon lähteenä ja niiden potentiaalia haastaa sortavia ja hyväksikäyttäviä rakenteita sekä väkivallan, sodan ja syrjinnän tilanteita. Uskomme, että näillä pyrkimyksillä on potentiaalia muuttaa toivo (poliittiseksi) toimijuudeksi. Vastarinta ja toivo ovat yhteiskunnallisen muutoksen lähteitä, jotka voivat vaikuttaa positiivisesti yksilöihin ja yhteisöihin.

DevDays25-konferenssin yhteydessä järjestettävä työpaja pyrkii edistämään vuoropuhelua ja vuorovaikutusta seuraavan kysymyksen ympärillä: Miten eri vastarinnan muodot ja toivon käytännöt kohtaavat näinä epävarmoina ja haastavina aikoina? Työpajan osallistujilla on mahdollisuus jakaa kokemuksiaan ja pohtia, miten ihmisten väliset vuorovaikutukset toimivat vastarinnan ja toivon leikkauspisteenä.

Työpajan tavoitteena on helpottaa yhteisöllistä oppimista ja luoda tietoa näistä teemoista yhdessä eri näkökulmista. Työpaja on keskustelupohjainen, eikä siihen hyväksytä virallisia esseitä. Sen sijaan kannustamme kaikkia, jotka ovat kiinnostuneita yhteisoppimisesta, keskustelusta ja pohdinnasta näistä kriittisistä aiheista, osallistumaan aktiivisesti.

Ilmoittaudu työpajaan lähettämällä sähköpostia osoitteeseen [email protected].

FoRE/HOPE-tapahtuman avajaiset

FoRE/HOPE-projektin virallinen avajaistilaisuus pidettiin Tampereen yliopistossa 24. lokakuuta 2024. Projekti on kunnianhimoinen monitieteinen projekti, joka keskittyy tutkimaan vastarinnan ja toivon voimakasta suhdetta yhteiskunnallisen muutoksen ajureina. Eri alojen tutkijoista ja ammattilaisista koostuva tutkimusryhmä jakoi suunnitellut panoksensa tähän monivuotiseen projektiin, jonka tavoitteena on selvittää, miten arjen vastarinta ja toivo voivat auttaa meitä ymmärtämään paremmin yhteiskunnallista muutosta kasvavan autoritarismin ja sosiaalisen syrjäytymisen edessä.

FoRE/HOPE-projektin (Vastirinnan muodot ja toivon käytännöt) ytimessä on kysymys: Mitä arjen vastarinta ja toivo voivat opettaa meille yhteiskunnallisesta muutoksesta? Maailmassa, jossa monet ihmiset kohtaavat sortavia rakenteita, väkivaltaa ja syrjäytymistä arjessaan, on ratkaisevan tärkeää ymmärtää, miten he navigoivat näiden kokemusten läpi. Vastarinta ja toivo ovat syvästi kietoutuneet toisiinsa, ja ne muokkaavat ja ylläpitävät toistaan. Analysoimalla näitä käytäntöjä projekti pyrkii tarjoamaan arvokasta tietoa siitä, miten yksilöt ja yhteisöt vastustavat ja edistävät toivoa haastavissa olosuhteissa. Kunnianhimoisen ja monitieteisen tutkimusasetelman avulla projekti kokoaa yhteen tapaustutkimuksia eri alueilta: Suomesta, Palestiinasta, Iranista ja Meksikosta. Nämä monimuotoiset empiiriset kontekstit tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia ja teoretisoida erilaisten vastarinnan muotojen ja toivon käytäntöjen välistä vuorovaikutusta ottaen huomioon tekijät, kuten ajallisuus, spatiaalisuus ja yksilöiden asema. Yhdistämällä erilaisia ​​tapauksia FoRE/HOPE pyrkii saamaan vivahteikkaita ja ennennäkemättömiä näkemyksiä vastarinnan ja toivon arkipäivän ulottuvuuksista.

Hankkeen vahvuus on tässä globaalien näkökulmien yhdistelmässä, joka mahdollistaa kattavamman ymmärryksen siitä, miten toivo ja vastarinta ilmenevät erilaisissa sosiaalisissa ja poliittisissa ympäristöissä. Tämä ei ainoastaan ​​rikastuta akateemisia teorioita, vaan sillä on myös käytännön vaikutuksia yhteiskunnalliseen muutokseen tähtääviin toimiin maailmanlaajuisesti.

FoRE/HOPE suunnittelee myös useita keskeisiä tuloksia, mukaan lukien tämän verkkosivuston, joka tarjoaa avoimen pääsyn kirjallisiin ja visuaalisiin materiaaleihin, jotka toimivat vastarinnan ja toivon arkistona. Lisäksi projekti tuottaa vertaisarvioituja artikkeleita, toimitetun kirjan, teatterinäytelmän ja julkisen tapahtuman, jossa on valokuvanäyttely, jotka kaikki on tarkoitettu sekä akateemisen yleisön että suuren yleisön sitouttamiseen.

Jokainen tutkimusryhmän jäsen tuo projektiin oman näkökulmansa, joka heijastaa heidän monipuolista akateemista ja ammatillista taustaansa. Yhdessä tutkimme, miten vastarinta ja toivo syntyvät, kukoistavat ja ovat vuorovaikutuksessa erilaisissa kulttuurisissa ja poliittisissa konteksteissa. Voit lukea lisää yksilöllisistä panoksistamme täältä.

Odotamme innolla seuraavia askeleita

Voi, olipa kakkua.